Kimmo Sasin johtama perustuslakivaliokunta päätti marraskuussa 2008, että tietosuojalain muutokset eivät kosketa perustuslakia. Näin esityksen läpimenoon eduskunnassa riittää yksinkertainen enemmistö.
Lex Nokiaksikin kutsuttu laki mahdollistaa esimerkiksi vaikkapa sähköpostin lähettäjän ja vastaanottajan vakoilun. Käytäntöä puolustetaan mm. sillä, että näin voidaan tehokkaammin estää yrityissalaisuuksien vuotaminen.
“Lex Nokia, tunnetaan myös nimellä urkintalaki, on Nokian painostuksesta alulle pantu ehdotus sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi. Lain tarkoituksena on haitata yrityssalaisuuden rikkomista, mutta sen tehokkuus tämän suhteen on kyseenalaistettu. Vaikka julkisuudessa on käsitelty lähinnä yritysten työntekijöiden sähköpostiviestien urkintaa, laki antaisi kaikille Suomen yhteisötilaajille, kuten yliopistoille, virastoille, kirjastoille ja jopa taloyhtiöille, oikeuden urkkia asiakkaidensa tietoliikennettä. Näin esimerkiksi taloyhtiö voisi tarkkailla asukkaidensa www-selailua, sähköposteja, chat-viestejä ja nettipuheluita. Ne saisivat tutkia IP-liikennettä, esimerkiksi sähköpostien vastaanottajien sähköpostiosoitteita, mutta eivät viestien sisältöä.” -Wikipedia
kuva: jared
Salaisuuksia voi kyllä vuotaa myös muilla keinoilla, ehkä jopa helpomminkin. Onpahan sontaa. Totalitarismia? Demokratiaa?
Lain mennessä läpi eduskunnassa, verkon ylläpitäjällä on kuitenkin hallussaan poliisiakin suuremmat oikeudet. Sitä sopii miettiä. Mitähän ensi vuonna. Siihen ei ole pitkä aika…
